Yleissitova työehtosopimus: mitä se tarkoittaa ja milloin sitä on noudatettava, vaikka et kuulu liittoon

Kun palkkaat ensimmäisen työntekijän, kysymys ei ole siitä, haluatko noudattaa työehtosopimusta. Useimmilla aloilla sinun on pakko, koska alan sopimus on yleissitova. Tämä sivu selittää käsitteen. Jos tiedät jo, mitä yleissitovuus tarkoittaa, ja haluat löytää oman alasi sopimuksen, siirry sivulle yleissitovat työehtosopimukset.

Mitä tarkoittaa, että työehtosopimus on yleissitova?

Työehtosopimus on yleissitova, kun se on vahvistettu valtakunnalliseksi ja alallaan edustavaksi sopimukseksi, jolloin sen vähimmäisehtoja on noudatettava kaikissa alan työsuhteissa riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja sopimuksen tehneeseen liittoon. Velvollisuus tulee työsopimuslain 2 luvun 7 §:stä, ei itse sopimuksesta.

Edustavuutta arvioidaan muun muassa sen perusteella, kuinka suuri osa alan työntekijöistä työskentelee sopimukseen sidotuissa yrityksissä ja kuinka vakiintunut sopimus alalla on. Arvion tekee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lautakunta. Sen päätöksestä voi valittaa työtuomioistuimeen 30 päivän kuluessa julkaisemisesta (laki 56/2001).

Mitä tarkoittaa normaalisitova työehtosopimus?

Normaalisitova työehtosopimus sitoo työnantajaa, joka on itse tai työnantajaliittonsa kautta sopimuksen osapuoli. Sidonnaisuus tulee työehtosopimuslaista ja jäsenyydestä. Sama TES voi siis olla yhdelle yritykselle normaalisitova ja toiselle yleissitova.

Työehtosopimuslain sisällöstä ja hyvityssakoista lisää sivulla työehtosopimuslaki.

Mitä yleissitova TES velvoittaa noudattamaan?

Yleissitova TES velvoittaa noudattamaan sen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai sitä lähinnä vastaavaa työtä. Käytännössä nämä ovat ne asiat, jotka näkyvät palkkalaskelmassa ja työvuorolistassa.

• Vähimmäispalkat palkkaryhmittäin ja niiden vuosittaiset korotukset.
• Lisät: ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät, ylityökorvaukset.
• Työaika: säännöllinen työaika, tasoittumisjaksot ja tauot.
• Lomaraha eli lomaltapaluuraha. Laki ei sitä vaadi, mutta lähes kaikki TES:t vaativat.
• Sairausajan palkka ja palkalliset vapaat, kuten lapsen sairastuminen.
• Irtisanomisajat, jos ne poikkeavat laista.

Työsopimuksen ehto, joka on työntekijälle huonompi kuin yleissitovan TES:n vastaava määräys, on mitätön, ja sen tilalla noudatetaan TES:iä. Parempia ehtoja saa aina sopia. Työnantajan on myös pidettävä yleissitova TES työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla, esimerkiksi tulosteena tai linkkinä yhteisessä kanavassa.

Mitä jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta?

Jos alallasi ei ole yleissitovaa työehtosopimusta etkä kuulu työnantajaliittoon, noudatat työsopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia ja muita työlakeja, ja palkasta sovitaan työntekijän kanssa. Jos palkasta ei ole sovittu, sen on oltava tavanomainen ja kohtuullinen (työsopimuslaki 2:10). Vertailukohtana käytetään käytännössä lähimmän alan TES:iä.

Ilman TES:iä työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa, eikä esimerkiksi sunnuntailisistä ole lakisääteistä tasoa: sunnuntaityöstä maksetaan kuitenkin työaikalain mukaan korotettu palkka. Kaikki muu sovitaan työsopimuksessa, joten sopimus kannattaa kirjoittaa huolella. Lisää aiheesta sivulla järjestäytymätön työnantaja.

Miten tarkistat, onko alasi TES yleissitova?

Tarkistat sen Finlexin työehtosopimuspalvelusta, jossa on kaikki yleissitoviksi vahvistetut työehtosopimukset aakkosjärjestyksessä ja vuosittain. Jos sopimus löytyy sieltä ja yrityksesi päätoimiala kuuluu sen soveltamisalaan, se sitoo sinua.

Jos yritykselläsi on useita toimialoja, ratkaisee yleensä päätoimiala, ja sitä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin. Epäselvässä tilanteessa työsuojeluviranomaisen neuvonta auttaa maksutta. Mitä TES ylipäätään sisältää, on kerrottu sivulla TES eli työehtosopimus.

Mitä seuraa, jos yleissitovaa TES:iä ei noudata?

Työntekijä voi vaatia puuttuvat palkat ja lisät takautuvasti, yleensä viiden vuoden ajalta, ja kanne niistä on nostettava viimeistään kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Lisäksi aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen valvoo yleissitovien sopimusten noudattamista ja voi antaa kehotuksen korjata puutteet. Tahallinen alipalkkaus voi täyttää työsyrjinnän tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön.

Pienelle työnantajalle suurin riski on yleensä lomaraha, jota ei muisteta maksaa, tai puuttuvat lisät. Korjaus on yksinkertainen: tarkista TES kerran vuodessa korotusten yhteydessä ja anna palkanlaskijan seurata sitä. Jos haluat siirtää tämän pois omalta pöydältäsi, kilpailuta tilitoimisto minuutissa.