Miten palkan viivästyskorko lasketaan: kaava, 9,5 % vuonna 2026, esimerkit ja odotusajan palkka
Palkan viivästyskorko lasketaan kaavalla myöhässä oleva palkkasaatava × viivästyskorko × myöhästyneet päivät / 365, ja vuonna 2026 korko on 9,5 prosenttia, koska palkkaan sovelletaan korkolain 4 §:n korkoa eli Suomen Pankin viitekorkoa 2,5 % lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi 2 400 euron palkka, joka maksetaan 20 päivää myöhässä, kerryttää korkoa 12,49 euroa. Tällä sivulla on kaava, viivästyskorot puolivuosittain 2023–2026, kolme laskettua esimerkkiä, lopputilin odotusajan palkka ja ohje työnantajalle, joka huomaa palkan myöhästyneen.
Lyhyesti
- Kaava: palkkasaatava × viivästyskorko % × myöhästyneet päivät / 365. Korko alkaa palkanmaksupäivää seuraavasta päivästä ja päättyy maksupäivään.
- Korko vuonna 2026 on 9,5 % koko vuoden. Palkassa käytetään korkolain 4 §:n korkoa (viitekorko + 7), ei yritysten välistä 10,5 %:n korkoa.
- Lopputilin myöhästyessä työntekijä saa koron lisäksi odotusajan palkkaa enintään kuudelta päivältä (työsopimuslaki 2 luku 14 §).
- Korkoa ei tarvitse sopia erikseen: se perustuu lakiin. Saajalle se on verotuksessa pääomatuloa, ei palkkaa.
Palkan viivästyskorko lasketaan kertomalla myöhässä oleva palkkasaatava vuotuisella viivästyskorolla ja myöhästyneiden päivien määrällä ja jakamalla tulos 365:llä. Vuonna 2026 viivästyskorko on 9,5 prosenttia, joten jokainen myöhästynyt päivä maksaa 0,026 prosenttia saatavasta: 2 400 euron palkasta noin 62 senttiä päivässä. Korko alkaa juosta palkanmaksupäivää seuraavana päivänä ja päättyy päivään, jona palkka on työntekijän tilillä.
Laske palkan viivästyskorko päivälleen (valitse kuluttaja = 9,5 %)
Viivästyskorkolaskuri omalla sivullaanPalkan viivästyskorko laskuri: näin käytät sitä ja valmiit summat 2026
Palkan viivästyskoron laskuriin syötetään myöhässä oleva palkkasaatava, palkanmaksupäivä ja päivä, jona palkka maksettiin, ja asiakastyypiksi valitaan kuluttaja, koska palkkaan sovelletaan 9,5 prosentin korkoa eikä yritysten välistä 10,5 prosenttia. Laskuri jakaa jakson puolivuotiskausiin itse, jos myöhästyminen ylittää 30.6. tai 31.12. Jos et halua käyttää laskuria, alla olevasta taulukosta näet tavallisimmat summat suoraan.
| Myöhässä oleva palkka | 7 päivää | 14 päivää | 30 päivää | 60 päivää | Per päivä |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 1,82 € | 3,64 € | 7,81 € | 15,62 € | 0,26 € |
| 2 000 € | 3,64 € | 7,29 € | 15,62 € | 31,23 € | 0,52 € |
| 2 500 € | 4,55 € | 9,11 € | 19,52 € | 39,04 € | 0,65 € |
| 3 000 € | 5,47 € | 10,93 € | 23,42 € | 46,85 € | 0,78 € |
| 4 000 € | 7,29 € | 14,58 € | 31,23 € | 62,47 € | 1,04 € |
Lopputilin myöhästyessä taulukon korko ei riitä, koska työntekijällä on lisäksi oikeus odotusajan palkkaan. Se lasketaan alempana kohdassa lopputili. Laskun ja vuokran viivästyskorot ovat artikkelissa laskun viivästyskorko 2026.
Mikä on palkan viivästyskorko vuonna 2026?
Palkan viivästyskorko on 9,5 prosenttia vuodessa koko vuoden 2026. Se on korkolain 4 §:n mukainen korko: Suomen Pankin viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Viitekorko on 2,5 prosenttia sekä 1.1.–30.6.2026 että 1.7.–31.12.2026. Korkolain 4 a §:n kahdeksan prosenttiyksikön lisä koskee vain elinkeinonharjoittajien välisiä kauppoja, joten sitä ei käytetä palkassa.
| Ajanjakso | Viitekorko | Palkan viivästyskorko (+7) | Vertailu: yritysten välinen (+8) |
|---|---|---|---|
| 1.1.–30.6.2023 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.7.–31.12.2023 | 4,0 % | 11,0 % | 12,0 % |
| 1.1.–30.6.2024 | 4,5 % | 11,5 % | 12,5 % |
| 1.7.–31.12.2024 | 4,5 % | 11,5 % | 12,5 % |
| 1.1.–30.6.2025 | 3,5 % | 10,5 % | 11,5 % |
| 1.7.–31.12.2025 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.1.–30.6.2026 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.7.–31.12.2026 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
Korko kannattaa laskea sen puolivuotiskauden korolla, jolle kukin myöhästynyt päivä osuu. Jos palkka on myöhässä kesäkuun lopun yli, kesäkuun päiville lasketaan alkuvuoden korko ja heinäkuun päiville loppuvuoden korko. Vuonna 2026 korko on molemmilla puoliskoilla sama, joten jakoa ei tarvita.
Miten palkan viivästyskorko lasketaan? Kaava vaihe vaiheelta
- 11. Selvitä palkanmaksupäiväTyösopimuksessa tai työehtosopimuksessa sovittu päivä. Jos sitä ei ole sovittu, palkka maksetaan työsopimuslain 2 luvun 16 §:n mukaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä.
- 22. Laske myöhästyneet päivätPäiviä lasketaan palkanmaksupäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona raha on maksettu. Kaikki kalenteripäivät lasketaan, myös viikonloput.
- 33. Valitse oikea korkoKorkolain 4 §:n korko: 9,5 % vuonna 2026. Jos jakso ylittää 30.6. tai 31.12., käytä kummallekin puoliskolle omaa korkoa.
- 44. LaskeKorko = palkkasaatava × korko % × päivät / 365. Pyöristä sentteihin vasta lopuksi.
Mistä päivästä palkan viivästyskorko alkaa?
Viivästyskorko alkaa palkanmaksupäivää seuraavasta päivästä. Palkanmaksupäivä on se, joka on sovittu työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa. Jos mitään ei ole sovittu, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, esimerkiksi kuukausipalkassa kuun viimeisenä päivänä. Korkoa ei tarvitse erikseen vaatia tai sopia, vaan oikeus siihen syntyy suoraan korkolain perusteella.
Jos palkanmaksupäivä osuu sunnuntaille, arkilauantaille, kirkolliselle juhlapäivälle, itsenäisyys- tai vapunpäivälle tai joulu- tai juhannusaatolle, palkka erääntyy työsopimuslain 2 luvun 15 §:n mukaan lähinnä edeltävänä arkipäivänä. Viivästys ja korko lasketaan siis tästä aikaistetusta erääntymispäivästä. Tarkista lisäksi oma työehtosopimuksesi, koska siinä voi olla tarkempia sääntöjä esimerkiksi lisien ja ylityökorvausten maksamisesta.
Lopputili myöhässä: viivästyskorko ja odotusajan palkka
Kun lopputili myöhästyy, työntekijällä on oikeus viivästyskoron lisäksi odotusajan palkkaan. Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaan odotusajan palkka on työntekijän täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta päivältä. Lopputili eli työsuhteen päättyessä maksettava palkka, lomakorvaus ja muut saatavat maksetaan saman luvun 13 §:n mukaan työsuhteen päättyessä.
Miten viivästyskorko maksetaan ja kirjataan?
Työnantaja maksaa koron työntekijälle rahana, joko myöhästyneen palkan kanssa tai erikseen. Palkkalaskelmassa korko kannattaa näyttää omana rivinään, josta näkyy laskutapa: saatava, korko ja päivät. Näin työntekijä voi tarkistaa summan, eikä korko sekoitu palkkaan.
| Kysymys | Vastaus |
|---|---|
| Onko viivästyskorko palkkaa? | Ei. Se on korvaus maksun myöhästymisestä. |
| Miten työntekijää verotetaan? | Verohallinnon ohjeen mukaan korkolain mukainen viivästyskorko on saajalle pääomatuloa. |
| Miten työnantaja kirjaa koron? | Rahoituskuluksi, ei palkkakuluksi. |
| Lasketaanko korkoa korolle? | Ei. Korko lasketaan vain myöhässä olevasta palkkasaatavasta. |
| Kuka voi vaatia korkoa? | Työntekijä itse. Apua saa ammattiliitosta tai työsuojeluviranomaiselta. |
Palkanmaksun perusteet ja tulorekisteri-ilmoituksen aikataulu ovat artikkelissa palkanlaskenta. Jos viivästys johtuu siitä, että yrityksellä ei ole rahaa palkkoihin, ota yhteyttä kirjanpitäjään heti: tulorekisteri-ilmoitus ja ennakonpidätysten maksu on tehtävä silti ajallaan.
Mitä teen, jos palkkani on myöhässä?
- Ota yhteyttä työnantajaan kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, ja kerro, mikä palkka puuttuu ja milloin sen olisi pitänyt olla tilillä.
- Vaadi palkka ja viivästyskorko. Mainitse korko korkolain mukaan, ja lopputilin kohdalla myös odotusajan palkka.
- Tallenna palkkalaskelmat ja tiliote, joista maksupäivät näkyvät. Niiden avulla korko on helppo laskea.
- Pyydä apua, jos maksua ei kuulu: ammattiliitto, työsuojeluviranomainen tai lakimies. Palkkasaatavat vanhenevat, joten asiaa ei kannata jättää odottamaan.
Jos laskutat yrittäjänä, sinulle sovelletaan eri korkoa: yrityksen myöhässä maksamaan laskuun 10,5 prosenttia vuonna 2026. Laskujen korko, muistutukset ja perintäkulut ovat artikkeleissa maksumuistutus ja vuokran viivästyskorko.
Usein kysytyt
Miten lasketaan palkan viivästyskorko?+
Palkkasaatava × viivästyskorko % × myöhästyneet päivät / 365. Vuonna 2026 korko on 9,5 %, joten 2 400 euron palkasta, joka on 20 päivää myöhässä, korkoa kertyy 12,49 euroa.
Paljonko on palkan viivästyskorko 2026?+
9,5 prosenttia vuodessa koko vuoden 2026. Se on Suomen Pankin viitekorko 2,5 % lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä (korkolaki 4 §).
Paljonko on yleinen viivästyskorko?+
Korkolain 4 §:n viivästyskorko on viitekorko + 7 prosenttiyksikköä, vuonna 2026 9,5 %. Yritysten välisissä kaupoissa korko on viitekorko + 8 eli 10,5 %. Veron viivästyskorko on oma korkonsa, vuonna 2026 9,5 %.
Mikä on vuokran viivästyskorko vuonna 2026?+
Asuntovuokrassa 9,5 prosenttia, ellei sopimuksessa ole sovittu muusta laillisesta korosta. Liiketilan vuokrassa yritysten välillä 10,5 prosenttia.
Mikä on kiinteistöveron viivästyskorko?+
Verohallinto laskee myöhässä maksetulle kiinteistöverolle veron viivästyskorkoa, joka on 9,5 prosenttia vuonna 2026 ja oli 11,5 prosenttia vuonna 2025.
Onko palkan viivästyskorolle laskuria?+
On. Taukon viivästyskorkolaskuri laskee palkan koron päivälleen, kun valitset kuluttajan 9,5 prosentin koron. Sivun taulukossa ovat myös valmiiksi lasketut summat 1 000–4 000 euron palkoille 7–60 päivän viivästyksellä.
Paljonko on perintöveron viivästyskorko?+
Perintöverolle on oma, alempi viivästyskorko: vuonna 2026 se on 4,5 prosenttia, kun muiden verojen viivästyskorko on 9,5 prosenttia. Tarkista ajantasainen korko Verohallinnon korkolaskurista. Se on eri korko kuin korkolain viivästyskorko.
Mikä on odotusajan palkka?+
Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukainen korvaus, kun lopputili maksetaan myöhässä: työntekijän täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuudelta päivältä, viivästyskoron lisäksi.
Pitääkö palkan viivästyskorko erikseen vaatia?+
Oikeus korkoon syntyy suoraan laista, mutta käytännössä työntekijän kannattaa vaatia sitä kirjallisesti. Huolellinen työnantaja maksaa koron oma-aloitteisesti.
Onko viivästyskorko veronalaista tuloa?+
On. Verohallinnon ohjeen mukaan korkolain mukainen viivästyskorko on saajalle pääomatuloa, ei palkkaa.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Palkanlaskenta: miten palkka lasketaan bruttopalkasta tilitykseen ja mitä palkanlaskenta maksaa
Palkanlaskenta on työnantajan kuukausittainen tehtävä, jossa bruttopalkasta lasketaan ennakonpidätys ja työntekijän vakuutusmaksut, nettopalkka maksetaan tilille, palkka ilmoitetaan tulorekisteriin ja verot ja vakuutusmaksut tilitetään eteenpäin. Tilitoimistossa se maksaa tavallisesti 15–25 euroa palkkalaskelmalta, Taukossa 19 euroa palkansaajaa kohden kuukaudessa. Alla koko kierros yhden 3 000 euron palkan esimerkillä, määräajat ja vertailu: kannattaako laskea itse.
Lounasetu rahana: miksi lounasrahaa ei voi maksaa tilille verotta, ja paljonko rahana maksettu lounasetu maksaa
Lounasetua ei voi maksaa rahana ilman, että se muuttuu tavalliseksi palkaksi: tilille maksettu lounasraha verotetaan kokonaan, ja työnantaja maksaa siitä samat sivukulut kuin muusta palkasta. Edullinen verotusarvo, vuonna 2026 75 prosenttia nimellisarvosta ja vähintään 8,80 euroa, koskee vain lounasseteliä, -korttia tai sovelluksen lounassaldoa, jolla voi maksaa vain aterioita. Alla laskettuna, paljonko sama 14 euron lounas maksaa työntekijälle ja työnantajalle rahana ja lounasetuna, paljonko rahapalkkaa tarvittaisiin korvaamaan etu ja mitä eroa on lounasrahalla ja verovapaalla ateriakorvauksella.
Lounasetu maksimi 2026 on 14 €: mitä yli maksimin tapahtuu, käyttöraja ja paljonko etua saa kuukaudessa ja vuodessa
Lounasedun maksimi on vuonna 2026 14,00 euroa työpäivää kohden: sen verran työnantaja voi ladata lounassaldoa tai antaa lounasseteliä niin, että edun verotusarvo on 75 prosenttia eli 10,50 euroa. Jos päivän etu on yli 14 euroa, koko etu verotetaan nimellisarvostaan, joten 15 euron lounasetu jättää työntekijälle vähemmän kuin 14 euron etu. Kun ateria maksaa enemmän kuin käyttöraja, erotus maksetaan toisella maksutavalla. Tällä sivulla on maksimin kehitys vuosittain, laskelma 13–16 euron eduista, paljonko lounasetua voi saada enintään kuukaudessa ja vuodessa sekä mitä käyttöraja tarkoittaa.