Sidosryhmä tarkoittaa: mitä sidosryhmät ovat, sisäiset ja ulkoiset esimerkit ja mitä ne odottavat yritykseltä

Sidosryhmä on liiketoiminnan perussanoja, joka tulee vastaan liiketoimintasuunnitelmassa, rahoitushakemuksessa, vastuullisuusraportissa ja yrittäjäkoulutuksessa. Käsite on yksinkertainen, mutta sen hyöty tulee vasta, kun pohtii omia sidosryhmiään: keneen yrityksen päätökset vaikuttavat ja kenen tuesta yritys on riippuvainen.

Mitä sidosryhmä tarkoittaa?

Sidosryhmä tarkoittaa ketä tahansa, jolla on intressi yrityksen toimintaan: henkilöä, ryhmää tai organisaatiota, joka vaikuttaa yritykseen tai johon yrityksen toiminta vaikuttaa. Sidosryhmät antavat yritykselle jotain, kuten rahaa, työtä tai luvan toimia, ja odottavat vastineeksi jotain, kuten tuotteen, palkan, tuoton tai verot.

Käsite levisi liikkeenjohtoon 1980-luvulla, kun yhdysvaltalainen tutkija R. Edward Freeman esitti, että yrityksen pitää huomioida osakkeenomistajien lisäksi kaikki ne, joihin sen toiminta vaikuttaa. Suomessa sana on vakiintunut sekä yritysten että yhdistysten ja julkisen sektorin kieleen.

Mitkä ovat yrityksen sidosryhmät? Sisäiset ja ulkoiset

Yrityksen sidosryhmät ovat tavallisesti omistajat, työntekijät, johto, asiakkaat, toimittajat, rahoittajat, viranomaiset, kilpailijat, media ja paikallisyhteisö. Ne jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäiset sidosryhmät ovat yrityksen sisällä toimivia ihmisiä, kuten omistajat, hallitus, johto ja työntekijät. Ulkoiset sidosryhmät ovat yrityksen ulkopuolella, kuten asiakkaat, toimittajat, rahoittajat, viranomaiset, kilpailijat, media ja paikallisyhteisö.

Ulkoisia sidosryhmiä jaotellaan joskus vielä ensisijaisiin ja toissijaisiin. Ensisijaiset ovat sellaisia, joita ilman yritys ei voi toimia, kuten asiakkaat ja rahoittajat. Toissijaiset vaikuttavat yritykseen välillisesti, kuten media, etujärjestöt tai oppilaitokset.

Onko kilpailija sidosryhmä?

Kilpailija lasketaan yleensä ulkoiseksi sidosryhmäksi, koska kilpailijat vaikuttavat yrityksen hinnoitteluun, asiakkaisiin ja toimintatapoihin, vaikka yritys ei tee kauppaa niiden kanssa. Kaikki lähteet eivät laske kilpailijoita sidosryhmiin, koska kilpailijalla ei ole yhteistä etua yrityksen menestyksestä.

Käytännössä kilpailija voi olla myös kumppani: kaksi pientä rakennusliikettä voi tehdä yhteisen tarjouksen isoon urakkaan, ja kilpailevat kampaamot voivat jakaa asiakkaita lomien ajaksi. Kilpailijoiden analysointi kuuluu siksi jokaiseen SWOT-analyysiin.

Mitä on sidosryhmäyhteistyö?

Sidosryhmäyhteistyö tarkoittaa, että yritys pitää tarkoituksella yhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiinsä, kertoo niille toiminnastaan ja ottaa niiden odotukset huomioon päätöksissä. Pienyrityksessä se on harvoin erillinen ohjelma, vaan arkisia tekoja: säännöllinen keskustelu pankin kanssa, asiakaspalautteen kysyminen ja kirjanpitäjän kanssa sovittu kuukausirytmi.

• Kartoita: listaa kaikki sidosryhmät ja merkitse, kuinka paljon kukin vaikuttaa yritykseen ja kuinka paljon yritys vaikuttaa siihen.
• Priorisoi: suurin huomio niille, joilla on sekä suuri vaikutus että suuri riippuvuus, esimerkiksi päärahoittaja ja suurimmat asiakkaat.
• Viesti: sovi, mitä kukin saa tietää ja milloin. Pankki haluaa tilinpäätöksen, työntekijät tiedon muutoksista ajoissa.
• Seuraa: päivitä kartta, kun yritys kasvaa, palkkaa työntekijän tai hakee rahoitusta.

Mitä sidosryhmäanalyysi on?

Sidosryhmäanalyysi on yrityksen sidosryhmien kartoitus, jossa jokainen sidosryhmä arvioidaan kahdella mittarilla: kuinka paljon se voi vaikuttaa yritykseen ja kuinka kiinnostunut se on yrityksen toiminnasta. Tuloksena syntyy nelikenttä, joka kertoo, kenen kanssa pitää tehdä tiiviisti töitä ja ketä riittää seurata.

Mitä sidosryhmälähtöinen ajattelu tarkoittaa?

Sidosryhmälähtöinen ajattelu tarkoittaa, että yritystä johdetaan ottamalla huomioon kaikkien sidosryhmien odotukset, ei vain omistajien voitto. Ajattelu nojaa R. Edward Freemanin vuonna 1984 esittämään sidosryhmäteoriaan. Sen vastakohtana pidetään osakkeenomistajan arvon maksimointia, jossa yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa omistajille.

Pienyrityksessä nämä eivät käytännössä ole ristiriidassa: yritys, joka maksaa palkat ja laskut ajallaan, pitää asiakkaansa tyytyväisinä ja hoitaa veronsa, on myös omistajalleen arvokkain. Sidosryhmälähtöisyys näkyy myös vastuullisuusraportoinnissa, jota isot asiakkaat yhä useammin kysyvät alihankkijoiltaan.

Mitä tietoja sidosryhmät tarvitsevat yrityksestä?

Lähes jokainen ulkoinen sidosryhmä tarvitsee yrityksestä jotain taloustietoa, ja suurin osa siitä syntyy kirjanpidosta. Siksi kirjanpito ei ole vain verottajaa varten: se on aineisto, jolla yritys näyttää sidosryhmilleen olevansa luotettava.

Esimerkiksi rahoitusta hakiessa pankki arvioi yritystä tilinpäätöksen ja tunnuslukujen perusteella. Tilinpäätöksen osat on selitetty sivulla tilinpäätös, ja osakkaiden keskinäiset odotukset kannattaa kirjata osakassopimukseen.

Sidosryhmät liiketoimintasuunnitelmassa ja yrityksen perustamisessa

Sidosryhmäanalyysi kuuluu liiketoimintasuunnitelmaan, koska rahoittajat ja starttirahan myöntäjä haluavat nähdä, että yrittäjä tuntee asiakkaansa, kumppaninsa ja riippuvuutensa. Kirjoita jokaisesta keskeisestä sidosryhmästä yksi rivi: kuka se on, mitä yritys tarvitsee siltä ja mitä se odottaa yritykseltä.

Aloittavan yrittäjän tärkeimmät sidosryhmät ovat yleensä ensimmäiset asiakkaat, pankki, Verohallinto, eläkevakuutusyhtiö ja kirjanpitäjä. Ensimmäisten asiakkaiden hankinnasta kerrotaan sivulla asiakashankinta, ja perustamisen vaiheet ovat oppaassa yrityksen perustaminen. Jos kirjanpitäjä vielä puuttuu, kilpailuta tilitoimisto minuutissa.