Mitä työhaastattelussa ei saa kysyä? Työnantajan lista kielletyistä kysymyksistä ja mitä kysyä tilalle

Työhaastattelussa ei saa kysyä asioita, joilla ei ole merkitystä työn kannalta ja joiden perusteella hakijaa ei saa kohdella eri tavoin: raskaus ja perhesuunnitelmat, ikä, uskonto, poliittinen kanta, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen suuntautuminen, alkuperä ja terveydentila. Työnantaja saa kysyä vain työn kannalta tarpeellisia tietoja (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 3 §).

Pekka Saarinen
· päivitetty · 5 min lukuaika
Yrittäjä ja uusi työntekijä katsovat yhdessä tablettia valoisassa toimistossa

Lyhyesti

  • Työnantaja saa kysyä vain työn kannalta tarpeellisia asioita. Tämä tarpeellisuusvaatimus on laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, 3 §).
  • Kiellettyjä aiheita ovat raskaus, perhesuunnitelmat, ikä, uskonto, vakaumus, poliittinen toiminta, ammattiliiton jäsenyys, seksuaalinen suuntautuminen, alkuperä ja terveydentila, koska niiden perusteella ei saa syrjiä (yhdenvertaisuuslaki 8 §, tasa-arvolaki 8 §).
  • Kysy aiheen sijaan työn vaatimuksesta: ei "onko sinulla lapsia?" vaan "työhön kuuluu matkoja kaksi kertaa kuussa, sopiiko se?"
  • Syrjivä rekrytointi voi johtaa hyvitykseen ja työsyrjintärikoksen rangaistukseen (rikoslaki 47:3). Jos hakija epäilee sukupuoleen, raskauteen tai perheeseen liittyvää syrjintää, hän voi vaatia työnantajalta kirjallisen selvityksen valintaperusteista (tasa-arvolaki 10 §).

Mitä työhaastattelussa ei saa kysyä?

Työhaastattelussa ei saa kysyä henkilökohtaisista asioista, jotka eivät liity työn tekemiseen ja joiden perusteella hakijaa ei saa asettaa eri asemaan. Lain lähtökohta on, että työnantaja saa käsitellä vain työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia tietoja hakijasta. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voi poiketa edes hakijan suostumuksella (759/2004 3 §), joten kysymys on ongelmallinen jo silloin, kun vastauksella ei ole tarkoitus vaikuttaa valintaan: kysyminen itsessään luo syrjinnän riskin.

Älä kysyMiksiKysy tilalle
Oletko raskaana? Aiotko hankkia lapsia?Raskaus ja perheellisyys ovat kiellettyjä syrjintäperusteita (tasa-arvolaki 8 §)Työ alkaa 1.2. ja on toistaiseksi voimassa. Sopiiko aloitusaika?
Onko sinulla pieniä lapsia? Kuka hoitaa lapset?Perhesuhteet ovat syrjintäperuste (yhdenvertaisuuslaki 8 §)Työssä on iltavuoroja kahdesti viikossa. Pystytkö tekemään niitä?
Kuinka vanha olet? Milloin jäät eläkkeelle?Ikä on syrjintäperusteTyö edellyttää ajokorttia ja voimassa olevaa hygieniapassia. Onko sinulla ne?
Kuulutko ammattiliittoon?Ammattiyhdistystoiminta on syrjintäperusteEi korvaavaa kysymystä; asia ei kuulu työnantajalle
Mikä on uskontosi tai poliittinen kantasi?Uskonto, vakaumus ja poliittinen toiminta ovat syrjintäperusteitaTyö sisältää viikonlopputyötä. Sopiiko se sinulle?
Mistä olet kotoisin? Onko suomi äidinkielesi?Alkuperä, kansalaisuus ja kieli ovat syrjintäperusteitaTyö vaatii sujuvaa suomea asiakaspalvelussa. Kerro kokemuksestasi.
Onko sinulla sairauksia? Käytätkö lääkkeitä?Terveystiedot saa käsitellä vain laissa rajatusti (759/2004 5 §)Työ sisältää nostoja ja seisomatyötä. Onko sinulla rajoitteita juuri näihin tehtäviin?
Oletko seurustelusuhteessa? Mikä on suuntautumisesi?Perhesuhteet ja seksuaalinen suuntautuminen ovat syrjintäperusteitaEi korvaavaa kysymystä
Korvaava kysymys kertoo työn vaatimuksen ja antaa hakijan itse arvioida, sopiiko se hänelle.

Mihin laki perustuu?

Rajan vetää neljä lakia, ja rikoslaki säätää rangaistuksen. Ne koskevat jokaista työnantajaa, myös yhden hengen yritystä, joka palkkaa ensimmäisen työntekijänsä.

  • Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004): 3 § tarpeellisuusvaatimus, josta ei voi poiketa suostumuksella, 4 § tiedot kerätään ensisijaisesti hakijalta itseltään ja muualta vain hänen suostumuksellaan, 5 § terveystietojen käsittely, 5 a § henkilöluottotiedot vain tehtävään valitusta hakijasta erityistä luotettavuutta vaativissa tehtävissä, 13 § henkilö- ja soveltuvuusarviointitestit, 15 § geneettisen tutkimuksen kielto. Lakia sovelletaan soveltuvin osin myös työnhakijaan.
  • Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014): 8 § syrjinnän kielto (ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy), 17 § syrjivän työpaikkailmoittelun kielto, 23 § hyvitys, 28 § todistustaakka.
  • Tasa-arvolaki (609/1986): 8 § syrjintä työelämässä (sukupuoli, raskaus, synnytys, vanhemmuus, perheenhuoltovelvollisuus), 10 § työnantajan velvollisuus antaa pyynnöstä kirjallinen selvitys menettelystään, 11 § hyvitys (vähintään 4 360 € 15.6.2024 alkaen), 14 § syrjivän ilmoittelun kielto.
  • Työsopimuslaki (55/2001): 2 luvun 2 § tasapuolinen kohtelu. Pykälä viittaa syrjintäkiellon osalta yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.
  • Rikoslaki (39/1889): 47 luvun 3 § työsyrjintä. Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan tai työntekijää valitessaan asettaa hakijan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan, voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Lait löytyvät kokonaisuudessaan Finlexistä: laki yksityisyyden suojasta työelämässä, yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki.

Mitä työnantaja saa kysyä työhaastattelussa?

Saat kysyä kaikkea, mikä liittyy suoraan työn tekemiseen: osaamista, koulutusta, työkokemusta, työtapoja, motivaatiota, palkkatoivetta, aloitusaikaa ja valmiutta työn erityispiirteisiin, kuten vuorotyöhön, matkustamiseen tai fyysisiin tehtäviin.

  • Mitä teit edellisessä työssäsi ja mitä opit siellä?
  • Miten toimisit tässä tilanteessa? (työhön liittyvä esimerkki)
  • Mikä on palkkatoiveesi ja milloin voisit aloittaa?
  • Työssä on ilta- ja viikonloppuvuoroja. Sopiiko tämä?
  • Tarvitsemme B-ajokortin ja hygieniapassin. Onko sinulla ne?
  • Miksi haet juuri tätä työtä?

Mitä tapahtuu, jos työnantaja kysyy kiellettyjä asioita?

Pelkkä kysymys ei automaattisesti tee rekrytoinnista syrjivää, mutta se on vahva näyttö, jos hakija jää valitsematta. Sukupuoleen, raskauteen tai perheeseen liittyvässä epäilyssä hakija voi vaatia työnantajalta kirjallisen selvityksen valintaperusteista (tasa-arvolaki 10 §). Oikeudessa hakijan on esitettävä selvitystä, jonka perusteella syrjintää voidaan olettaa, ja sen jälkeen työnantajan on osoitettava, ettei syrjintäkieltoa rikottu (yhdenvertaisuuslaki 28 §). Seurauksena voi olla hyvitys hakijalle, työsyrjintärikoksen rangaistus (rikoslaki 47:3, sakkoa tai enintään 6 kuukautta vankeutta) ja työsuojeluviranomaisen tarkastus.

Hakijalla ei ole velvollisuutta vastata kiellettyyn kysymykseen. Hän voi kieltäytyä tai vastata, ettei asia vaikuta työn tekemiseen.

Pienen työnantajan rekrytointilista

Näin haastattelet ilman syrjintäriskiä
  1. 1
    Kirjaa työn vaatimukset
    Kirjoita ennen ilmoitusta, mitä työ oikeasti vaatii: taidot, kortit, työajat, fyysiset tehtävät.
  2. 2
    Tee neutraali ilmoitus
    Älä toivo tietyn ikäistä tai sukupuolista hakijaa. Syrjivä ilmoittelu on kielletty.
  3. 3
    Käytä samoja kysymyksiä
    Kysy kaikilta samat työhön liittyvät kysymykset. Vertailu on helpompi ja reilumpi.
  4. 4
    Säilytä muistiinpanot
    Kirjaa valintaperusteet, jotta voit antaa selvityksen, jos hakija sitä pyytää.
  5. 5
    Tee työsopimus kirjallisena
    Kun valinta on tehty, laadi työsopimus ja hoida työnantajarekisteröinnit.

Jos palkkaaminen on edessä ensimmäistä kertaa, käy läpi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen vaiheet ja kustannukset. Palkkakulut kannattaa laskea etukäteen, ja jos samalla mietit kirjanpidon ulkoistamista, katso oma hintasi.

Mitä ei kannata kertoa työhaastattelussa?

Hakijan kannalta et ole velvollinen kertomaan raskaudesta, terveydentilasta, perhesuunnitelmista, uskonnosta tai poliittisesta kannasta. Rehellisyys koskee työhön liittyviä asioita: osaamista, koulutusta ja sitä, pystytkö tekemään työn vaatimat tehtävät.

Usein kysytyt

Saako työhaastattelussa kysyä raskaudesta?+

Ei saa. Raskaus on tasa-arvolain 8 §:n mukaan kielletty syrjintäperuste, eikä hakijan tarvitse kertoa siitä.

Saako työhaastattelussa kysyä iästä?+

Ei, ellei ikä liity lakisääteiseen vaatimukseen, kuten alaikäisen työaikarajoituksiin tai anniskelun ikärajaan. Ikä on yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste.

Saako työnantaja kysyä sairauksista?+

Yleisesti ei. Työnantaja saa kysyä, pystyykö hakija tekemään työn tietyt tehtävät, mutta terveystietoja saa käsitellä vain laissa rajatusti.

Saako kysyä ammattiliiton jäsenyydestä?+

Ei saa. Ammattiyhdistystoiminta on yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste.

Pitääkö kiellettyyn kysymykseen vastata?+

Ei tarvitse. Hakija voi kieltäytyä vastaamasta tai todeta, ettei asia vaikuta työn tekemiseen.

Mitä voin tehdä, jos minua syrjittiin työhaastattelussa?+

Ota yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tasa-arvovaltuutettuun. Sukupuoleen tai raskauteen liittyvässä epäilyssä voit pyytää työnantajalta kirjallisen selvityksen valintaperusteista. Yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä on vaadittava käräjäoikeudessa vuoden kuluessa siitä, kun sait tiedon valintapäätöksestä (26 §).

Saako työnantaja googlata hakijan?+

Tiedot kerätään lain mukaan ensisijaisesti hakijalta itseltään. Muualta keräämiseen tarvitaan hakijan suostumus, ja muualta saaduista tiedoista on kerrottava hakijalle ennen kuin niitä käytetään päätöksenteossa (759/2004 4 §). Tietojen pitää aina olla työn kannalta tarpeellisia.

Kirjoittaja
Pekka Saarinen
Tauko kirjanpito

Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.

Lue seuraavaksi

Yrittäjä ja uusi työntekijä katsovat yhdessä tablettia valoisassa toimistossa
Palkat ja YEL14.10.20266 min

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen: 11 asiaa, jotka pitää olla kunnossa ennen ensimmäistä palkkapäivää

Työnantajaksi tuleminen tuo mukanaan rekisteröinnit, vakuutukset, työterveyshuollon, työsopimuksen, tulorekisterin ja kuukausittaiset ilmoitukset. Alla järjestys, jossa ne tehdään, mitä ne maksavat, työntekijä vai alihankkija vai kevytyrittäjä, palkkatuki ja koeaika, ja mitä ensimmäinen palkanmaksu vaatii käytännössä.

Kaksi työkaveria syö salaattilounasta valoisan lounasravintolan pöydässä talvisen ikkunan edessä
Palkat ja YEL15.10.20268 min

Lounasetu: verotusarvo 75 %, rajat 2025 (8,60–13,70 €) ja 2026 (8,80–14,00 €) sekä vertailu

Lounasetu eli ravintoetu on työnantajan tarjoama luontoisetu, jolla työntekijä maksaa työpäivän lounaansa. Verohallinnon päätöksen mukaan verotusarvo on 75 % edun nimellisarvosta, vuonna 2026 kuitenkin vähintään 8,80 €, kun etu on enintään 14,00 € päivässä. Vuonna 2025 rajat olivat 8,60 € ja 13,70 €. Etua saa yhden kotimaan työssäolopäivää kohden.

Yrittäjä ja uusi työntekijä katsovat yhdessä tablettia valoisassa toimistossa
Palkat ja YEL14.10.20265 min

Lomautus ja palkka: mitä työnantaja maksaa, mitä lomautettu saa tilalle ja miten lyhennetty lomautus lasketaan

Lomautuksen aikana työnantaja ei maksa palkkaa niiltä päiviltä tai tunneilta, joilta työ on keskeytetty, mutta palkka maksetaan normaalisti 7 päivän lomautusilmoitusajalta ja kaikesta lomautuksen aikana tehdystä työstä. Lomautettu saa tilalle ansiopäivärahaa työttömyyskassasta tai Kelan yleistukea, joka on vuonna 2026 enintään 37,21 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa omavastuuajan jälkeen. Tässä käydään läpi, miten palkka lasketaan kokoaikaisessa ja lyhennetyssä lomautuksessa, mitä tapahtuu lomille ja eduille ja mitä työnantajan palkanlaskennassa pitää muistaa.