Korkolaki: viivästyskorko 9,5 % ja 10,5 % vuonna 2026, sopimuskorko ja mitä laki sanoo yrittäjälle
Korkolaki (633/1982) säätää, milloin velasta maksetaan korkoa ja kuinka suuri viivästyskorko on, kun maksu myöhästyy: viivästyskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, vuonna 2026 siis 9,5 prosenttia, ja yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa 8 prosenttiyksiköllä eli 10,5 prosenttia. Tältä sivulta näet lain keskeiset pykälät omin sanoin, mistä päivästä viivästyskorko alkaa, mitä yritysten välillä saa sopia ja mitä ei, miten korko lasketaan ja miten veron viivästyskorko eroaa korkolaista.
Lyhyesti
- Korkolaki 633/1982 koskee kaikkia velkoja, joista maksetaan korkoa, ellei muualla toisin säädetä. Verot ovat oman lakinsa piirissä.
- Viivästyskorko = viitekorko + 7 %-yksikköä, yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa + 8 %-yksikköä. Viitekorko on 2,5 % koko vuoden 2026, joten korot ovat 9,5 % ja 10,5 %.
- Korko alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korkoa saa periä vasta 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä.
- Kuluttajan kanssa lakia ei voi muuttaa kuluttajan vahingoksi. Yritysten välillä korosta voi sopia, mutta viivästyskoron poissulkevaa ehtoa ei voi tehdä.
Korkolaki on yleislaki, jota sovelletaan aina, kun velalle on maksettava korkoa sopimuksen tai lain perusteella eikä muussa laissa säädetä toisin. Yrittäjälle se on tärkein kahdessa tilanteessa: kun oma asiakas maksaa laskun myöhässä ja kun oma yritys maksaa itse myöhässä. Lain teksti on Finlexissä: korkolaki 633/1982.
Laske viivästyskorko päivälleen
Viivästyskorkolaskuri omalla sivullaanMikä on viivästyskorko korkolain mukaan?
Korkolain 4 §:n mukaan viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko. Elinkeinonharjoittajien välisissä kaupallisissa sopimuksissa ja hankintayksikön sopimuksissa viivästyskorko on 4 a §:n mukaan kahdeksan prosenttiyksikköä yli viitekoron. Vuonna 2026 viitekorko on 2,5 prosenttia, joten viivästyskorko on 9,5 prosenttia ja yritysten välillä 10,5 prosenttia.
| Puolivuotiskausi | Viitekorko | Viivästyskorko (4 §) | Kaupallinen (4 a §) |
|---|---|---|---|
| 1.7.–31.12.2026 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.1.–30.6.2026 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.7.–31.12.2025 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
| 1.1.–30.6.2025 | 3,5 % | 10,5 % | 11,5 % |
| 1.7.–31.12.2024 | 4,5 % | 11,5 % | 12,5 % |
| 1.1.–30.6.2024 | 4,5 % | 11,5 % | 12,5 % |
| 1.7.–31.12.2023 | 4,0 % | 11,0 % | 12,0 % |
| 1.1.–30.6.2023 | 2,5 % | 9,5 % | 10,5 % |
Viitekorko vahvistetaan kahdesti vuodessa, ja kauden ensimmäisenä päivänä voimassa ollutta viitekorkoa sovelletaan koko kuusi kuukautta. Jos maksu on myöhässä usean kauden yli, korko lasketaan kullekin kaudelle sen omalla korolla. Seuraava vahvistus koskee kautta, joka alkaa 1.1.2027.
Korkolain keskeiset pykälät tiivistettynä
Korkolaissa on 13 pykälää ja muutama lisäpykälä. Alla ne yrittäjän kannalta omin sanoin. Tarkka sanamuoto on Finlexissä.
| Pykälä | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| 1 § Soveltamisala | Laki koskee velkaa, jolle on maksettava korkoa, ellei toisessa laissa säädetä toisin (esim. verot). |
| 2 § Tahdonvaltaisuus | Laista voi sopia toisin, mutta kuluttajan velassa ei kuluttajan vahingoksi. |
| 3 § Velasta maksettava korko | Korkoa ennen eräpäivää maksetaan vain, jos siitä on sovittu. Jos korosta on sovittu ilman korkokantaa, maksetaan viitekorkoa. |
| 4 § Viivästyskoron määrä | Viitekorko + 7 %-yksikköä. |
| 4 a § Kaupalliset sopimukset | Yritysten väliset ja hankintayksikön sopimukset: viitekorko + 8 %-yksikköä. |
| 5 § Eräpäivä määrätty | Viivästyskorkoa maksetaan eräpäivästä alkaen. |
| 6 § Eräpäivää ei määrätty | Korkoa maksetaan 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja lähetti laskun tai vaati maksua. |
| 7 § Korvausvelka | Vahingonkorvauksesta korko alkaa 30 päivän kuluttua siitä, kun korvausta on vaadittu ja sen peruste ja määrä esitetty. |
| 10 § Vapautumisperusteet | Velallinen voi vapautua korosta esimerkiksi maksuliikenteen häiriön tai muun ennalta arvaamattoman esteen vuoksi. |
| 11 § Sovittelu | Luonnollisen henkilön viivästyskorkoa voi sovitella, jos se on kohtuuton. |
| 12 § ja 12 a § Viitekorko | Viitekorko vahvistetaan puolivuosittain, ja Suomen Pankki ilmoittaa sen. |
Milloin viivästyskorko alkaa?
Viivästyskorko alkaa juosta eräpäivää seuraavasta päivästä, kun eräpäivä on sovittu tai merkitty laskuun sitovasti. Jos eräpäivää ei ole määrätty, korkoa saa periä vasta 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona velkoja lähetti laskun tai vaati maksua. Korko lasketaan maksupäivään asti, eikä velallinen maksa viivästyskorkoa ajalta ennen laskun saamista.
Laskun koron laskemisesta, maksumuistutuksen kuluista ja valmiista taulukoista kerrotaan artikkelissa laskun viivästyskorko 2026.
Mitä korkolaista saa sopia toisin?
Korkolaki on pääosin tahdonvaltainen eli siitä voi sopia toisin. Raja kulkee kuluttajan kohdalla: kuluttajan velassa ehto, joka on kuluttajalle lakia huonompi, on mitätön. Kuluttajalta ei siis voi periä myöhästyneestä laskusta 9,5 prosenttia suurempaa viivästyskorkoa vuonna 2026, vaikka laskussa lukisi muuta.
Yritysten välisten laskujen maksuajoista ja siitä, mistä voi sopia, kerrotaan tarkemmin artikkelissa viivästyskorko yritysten välillä.
Mikä on veron viivästyskorko?
Veron viivästyskorko on vuonna 2026 9,5 prosenttia, mutta se ei perustu korkolakiin vaan lakiin veronlisäyksestä ja viivästyskorosta. Myöhässä maksetuista veroista, kuten ALV:sta, ennakonpidätyksistä ja jäännösverosta, peritään viivästyskorko, jota ei voi vähentää verotuksessa. Laskennallisesti se on viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, mutta korkokanta on vahvistettu koko kalenterivuodeksi.
Ero kannattaa muistaa: myöhästynyt veronmaksu maksaa yritykselle saman koron kuin kuluttajalasku, mutta se on lisäksi vähennyskelvoton. Myöhästyneen palkan korosta kerrotaan artikkelissa miten palkan viivästyskorko lasketaan.
Korkolaki kirjanpidossa
Asiakkaalta saatu viivästyskorko on yritykselle rahoitustuottoa, ja se kirjataan korkotuottoihin, ei myyntiin. Viivästyskorko ei ole arvonlisäverollista myyntiä, joten siitä ei lasketa ALV:ta. Itse maksettu viivästyskorko kirjataan korkokuluihin, ja se on vähennyskelpoinen, jos velka liittyy elinkeinotoimintaan. Veron viivästyskorko on poikkeus: se kirjataan kuluksi, mutta verotuksessa se on vähennyskelvoton. Sama koskee vahingonkorvausta, ks. vahingonkorvaus ja arvonlisävero.
- Merkitse laskuun aina eräpäivä ja viivästyskorko. Ilman eräpäivää korkoa saa vasta 30 päivän kuluttua.
- Tarkista, onko asiakas kuluttaja vai yritys: korko ja perintäkulut eroavat.
- Laske korko puolivuotiskausittain, jos viive ylittää 30.6. tai 31.12.
- Kirjaa saatu viivästyskorko korkotuottoihin ilman ALV:ta.
- Maksa verot ajallaan: veron viivästyskorko on vähennyskelvoton.
Jos myyntisaatavat jäävät usein kuukausiksi auki tai korkojen kirjaaminen tuntuu työläältä, ne kannattaa jättää kirjanpitäjän seurattavaksi. Nykyisen palvelun hintaa ja sisältöä voit verrata, kun kilpailutat tilitoimiston.
Usein kysytyt
Mikä on viivästyskorko korkolain mukaan?+
Korkolain 4 §:n mukaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2026 se on 9,5 %. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa 4 a §:n mukaan viitekorko + 8 prosenttiyksikköä eli 10,5 %.
Paljonko on viivästyskorko 2026?+
Koko vuoden 2026 viivästyskorko on 9,5 % ja yritysten välisissä laskuissa 10,5 %, koska viitekorko on 2,5 % molemmilla puolivuotiskausilla. Veron viivästyskorko on myös 9,5 %.
Milloin viivästyskorko alkaa?+
Eräpäivää seuraavasta päivästä, kun eräpäivä on sovittu. Jos eräpäivää ei ole, korko alkaa 30 päivän kuluttua siitä, kun lasku lähetettiin tai maksua vaadittiin.
Mikä on veron viivästyskorko?+
Vuonna 2026 veron viivästyskorko on 9,5 %. Se perustuu lakiin veronlisäyksestä ja viivästyskorosta, ei korkolakiin, ja se on verotuksessa vähennyskelvoton.
Voiko kuluttajalta periä korkeampaa viivästyskorkoa?+
Ei myöhästyneestä laskusta. Kuluttajan velassa ehto, joka on kuluttajalle korkolakia huonompi, on mitätön, joten vuonna 2026 laskun viivästyskorko on kuluttajalle enintään 9,5 %.
Voiko yritysten välillä sopia, ettei viivästyskorkoa makseta?+
Ei. Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista tekee tehottomaksi ehdon, joka sulkee viivästyskoron pois. Korkeammasta korosta voi sopia.
Pitääkö laskussa mainita viivästyskorko?+
Laki antaa oikeuden viivästyskorkoon ilman mainintaakin, kun eräpäivä on sovittu. Korko kannattaa silti merkitä laskuun, koska se selkeyttää perintää ja kannustaa maksamaan ajallaan.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Laskun viivästyskorko 2026: 9,5 % kuluttajalta, 10,5 % yritykseltä ja näin lasket sen päivälleen
Laskun viivästyskorko on vuonna 2026 korkolain mukaan 9,5 prosenttia vuodessa, kun maksaja on kuluttaja, ja 10,5 prosenttia, kun lasku on yritysten välinen. Korko lasketaan kaavalla summa × korko × myöhästyneet päivät / 365 eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Tästä näet koron euroina, milloin sitä saa periä, mitä muita kuluja myöhästyneestä laskusta saa laskuttaa ja miten korko kirjataan.
Viivästyskorko yritysten välillä: 10,5 % vuonna 2026, mistä saa sopia ja mistä summasta se lasketaan
Viivästyskorko yritysten välillä on vuonna 2026 korkolain 4 a §:n mukaan 10,5 prosenttia vuodessa, eli Suomen Pankin viitekorko 2,5 prosenttia plus kahdeksan prosenttiyksikköä. Korko koskee laskuja, joissa sekä myyjä että ostaja ovat elinkeinonharjoittajia, ja sitä saa periä eräpäivää seuraavasta päivästä ilman erillistä sopimusta. Tästä näet, milloin yritykset saavat sopia toisenlaisesta korosta, mistä summasta korko lasketaan ja miten korko muuttui vuosina 2023–2026.
Julkiset hankinnat: kynnysarvot 2026, mistä tarjouspyynnöt löytyvät ja miten pieni yritys tekee tarjouksen
Julkiset hankinnat ovat valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisten hankintayksiköiden ostoja yrityksiltä, ja ne on kilpailutettava hankintalain mukaan, kun hankinnan arvo ylittää kynnysarvon: kansallisesti 60 000 euroa tavaroissa ja palveluissa ja 150 000 euroa rakennusurakoissa. Hankinnoista ilmoitetaan maksuttomassa Hilma-palvelussa, ja kesäkuussa 2026 voimaan tulleet lakimuutokset velvoittavat jakamaan suuria hankintoja osiin, jotta pienet yritykset pääsevät mukaan. Tämä opas kertoo kynnysarvot, hankinnan vaiheet tarjoajan silmin, tarvittavat liitteet ja tavallisimmat syyt, miksi tarjous hylätään.