Lomakorvaus

Vuosilomalain mukaan lomapäivät kertyvät jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kun työpäiviä on vähintään 14 tai työtunteja vähintään 35. Kun työsuhde päättyy, pitämättömät lomapäivät maksetaan lomakorvauksena viimeisen palkan yhteydessä. Kuukausipalkkaisella yhden lomapäivän korvaus on kuukausipalkka jaettuna 25:llä. Tuntipalkkaisella ja muilla korvaus lasketaan keskipäiväpalkasta tai prosenttiperusteisesti vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijä ei ansaitse lomapäiviä, koska hän tekee alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, hänelle maksetaan prosenttiperusteinen lomakorvaus: 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta, tai 11,5 %, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Ylityökorotuksia ei lasketa mukaan. Tämä koskee usein osa-aikaisia ja tuntityöntekijöitä. Maksuajankohdasta on tarkemmat säännöt vuosilomalaissa ja monessa työehtosopimuksessa.

Lomakorvaus on palkkaa. Siitä tehdään ennakonpidätys, ja siitä maksetaan TyEL, sairausvakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu kuten muustakin palkasta. Se ilmoitetaan tulorekisteriin omalla tulolajillaan. Lomaraha ei perustu lakiin vaan työehtosopimukseen, joten se, maksetaanko lomarahaa myös lomakorvauksesta, riippuu sopimuksesta.

Kirjanpidossa pitämättömät lomat kirjataan lomapalkkavelaksi sitä mukaa kuin ne kertyvät. Silloin lomakorvaus ei yllätä, kun työntekijä lähtee, ja tilinpäätöksen tulos on oikea. Virheellisesti laskettu lomakorvaus on yksi yleisimmistä riidoista työsuhteen päättyessä. Vuosilomalain säännöt ovat pakottavia, joten lomakorvauksesta ei voi sopia työntekijän vahingoksi. Siksi laskenta kannattaa tarkistaa ennen viimeistä palkkaa.