Yhdenkertainen kirjanpito

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa, jota haetaan usein myös nimellä yksinkertainen kirjanpito, jokainen tapahtuma merkitään yhteen kertaan: myynti tuloihin, osto menoihin. Vastakirjausta pankkitilille ei tehdä. Käytännössä se on tulo- ja menoluettelo, jossa jokaisella rivillä on tosite, päivämäärä, summa ja ALV.

Toiminimi saa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, kunnes kahtena peräkkäisenä tilikautena vähintään kaksi näistä rajoista ylittyy: liikevaihto 200 000 euroa, taseen loppusumma 100 000 euroa, keskimäärin kolme työntekijää. Lisäksi tilikauden on oltava kalenterivuosi. Osakeyhtiö, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö pitävät aina kahdenkertaista kirjanpitoa.

Yleisin väärinkäsitys on, että yhdenkertainen tarkoittaa "vain maksuperusteinen, eikä vuodenvaihdetta tarvitse miettiä". Verotuksessa toiminimen tulos lasketaan silti suoriteperusteella: joulukuussa tehty ja tammikuussa maksettu lasku kuuluu vanhan vuoden tuloon, ja se ilmoitetaan veroilmoituksella myyntisaamisena. Toinen virhe on unohtaa varat ja velat, jotka toiminimenkin pitää ilmoittaa veroilmoitukseen.

Käytännön vinkki: vaikka kirjanpito on yhdenkertainen, pidä yrityksen raha omalla pankkitilillään. Kun kaikki yrityksen tapahtumat ovat yhdellä tilillä, tulot ja menot on helppo koota ja tiliotteesta näkee, mikä puuttuu. Yksityisotot ja -sijoitukset näkyvät siirtoina omalle tilille, eivätkä ne ole kuluja tai tuloja. Tämä yksi päätös poistaa suurimman osan toiminimen kirjanpidon sotkuista.

Yhdenkertaisen kirjanpidon voi tehdä itse taulukkolaskennalla, jos tositteita on vähän. Kun mukaan tulee arvonlisävero, kalustoa ja laskuja, virheiden hinta nousee nopeammin kuin kirjanpitäjän.