Tilintarkastus

Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja on valittava, kun sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella vähintään kaksi näistä ylittyy: taseen loppusumma 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa, keskimäärin kolme työntekijää. Rajat ovat samat vuonna 2026. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on ehdottanut niiden nostamista, mutta muutoksesta ei ole päätetty.

Rajoja katsotaan kahden vuoden ajalta, joten yksi hyvä vuosi ei vielä velvoita. Toisaalta yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys tilintarkastajasta, ja silloin tarkastus on pakollinen koosta riippumatta. Tarkista oma yhtiöjärjestyksesi, jos yhtiö on perustettu vanhalla mallilla.

Yleinen väärinkäsitys on, että tilintarkastaja tekee kirjanpidon tai korjaa sen. Tilintarkastaja tarkastaa ja antaa lausunnon, mutta ei tee työtä yrityksen puolesta. Toinen väärinkäsitys on, että tilitoimisto ja tilintarkastaja voisivat olla sama taho: riippumattomuussyistä ne eivät voi.

Tilintarkastuksen kohteena ei ole vain tilinpäätös vaan myös hallinto. Tilintarkastaja tarkistaa esimerkiksi, onko osingonjako tehty lain mukaan, onko osakaslainoja ja onko hallitus hoitanut tehtävänsä. Jos tilintarkastuskertomuksessa on huomautus, se on julkinen ja näkyy kaupparekisterissä. Siksi tilintarkastajan kanssa kannattaa keskustella avoimesti jo vuoden aikana, ei vasta tilinpäätöksen jälkeen.

Rahassa tilintarkastus maksaa pienessä yhtiössä tyypillisesti muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon vuodessa. Vapaaehtoinenkin tarkastus voi olla järkevä, jos yhtiöllä on useita omistajia tai se hakee rahoitusta.